Suggestoterapia
"Suggestoterapia on tajunnallisen ohjauksen mahdollisuuksia hyödyntävä terapiasuuntaus. Sen perustana olevan ihmiskuvan mukaan ihminen on oppimis- ja kehittymiskykyinen, ja hänellä itsellään on paras itseään ja elämänsä valintoja koskeva tieto." (SHY) "Suggestoterapia on lyhytterapeuttinen malli, jossa terapeutti hyödyntää rentoutuksen ja hypnoosin mahdollisuuksia, auttaa asiakasta saavuttamaan yhteisesti sovitut tavoitteet. Suggestoterapiatapaaminen rakentuu keskustelusta, asiakkaan haastattelusta ja itse hypnoosityöskentelystä, jonka aikana tehdään erilaisia mielikuvaharjoitteita ja yhtenä työkaluna käytetään suggestioita. Suggestoterapia ei anna ratkaisuja, vaan herättää ratkaisut syntymään asiakkaan mielessä, asiakkaan maailmankuvassa. Suggestoterapian toiminta-alue käsittää kaikki elämisen tasot, se ei ole kuitenkaan psykoterapiaa lain tarkoittamassa mielessä." (SHY)
"Suggestoterapian arvomaailma perustuu terveydenhuoltoalalla vallitseviin eettisiin ohjeisiin ja YK:n ihmisoikeuksien asiakirjoihin ja näin suggestoterapeutti suhtautuu terapiassa asiakkaan maailmankuvaan ja arvomaailmaan kunnioittavasti ja tasavertaisesti. Suggestoterapiassa uskotaan ja luotetaan muutoksen ja kehittymisen mahdollisuuteen ja terapian tavoitteet luo periaatteessa aina asiakas. Tavoitteena on asiakkaan henkisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen. Suggestoterapia on asiakkaan ja terapeutin yhteistyötä. Asiakas tuntee oman tilanteensa ja terapeutti käyttämänsä menetelmät." (SHY)
"Suggestoterapian yksi tärkeimmistä työkaluista on hypnoosin ja suggestioiden käyttö." (SHY) Suggestoterapiassa asiakas tuottaa itselleen hypnoositilan terapeutin ohjauksen avulla. Kun asiakas on saavuttanut mukavan keskittyneen rentouden tilan, terapeutti antaa asiakkaan tavoitetta tukevia suggestioita ja ohjaa erilaisia mielikuvaharjoituksia. (SHY)
Suggestoterapiassa lähdetään liikkeelle aina siitä, mitä asiakas tuo mukanaan. Asiakas haluaa yleensä muutosta johonkin asiaan tai tilanteeseen ja suggestoterapeutti auttaa asiakasta näkemään sen, mihin hän haluaa päästä.
Suggestoterapian pääsääntö on, että toimitaan aina asiakkaan ehdoilla. Suggestoterapian ydintila on kuunteleminen. Terapeutille tärkeintä on läsnäolemisen ja kuulemisen taito. Ihminen tulee suggestoterapiaan kuulemaan itseään, "jotta näkyviin tulisi se, mikä on peittynyttä". (Risto Santavuori) Suggestoterapia on toisen ihmisen kuuntelemista ja tilan luomista ihmisen oman ymmärryksen avautumiselle. (Risto Santavuori) Tässä tilassa ihminen voi tulla näkyväksi omalle itselleen ja suggestoterapeutille omana itsenään.
"Suggestoterapia tarkoittaa ihmisen palvelemista tarjoamalla tälle mielikuva-aineistoa tukemaan näkyväksi asetettuja hyvinvoinnin tavoitteita. Suggestoterapian idea on palauttaa valinnan tila, tunne valinnan mahdollisuudesta." (Risto Santavuori)
"Suggestoterapian arvomaailma perustuu terveydenhuoltoalalla vallitseviin eettisiin ohjeisiin ja YK:n ihmisoikeuksien asiakirjoihin ja näin suggestoterapeutti suhtautuu terapiassa asiakkaan maailmankuvaan ja arvomaailmaan kunnioittavasti ja tasavertaisesti. Suggestoterapiassa uskotaan ja luotetaan muutoksen ja kehittymisen mahdollisuuteen ja terapian tavoitteet luo periaatteessa aina asiakas. Tavoitteena on asiakkaan henkisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen. Suggestoterapia on asiakkaan ja terapeutin yhteistyötä. Asiakas tuntee oman tilanteensa ja terapeutti käyttämänsä menetelmät." (SHY)
"Suggestoterapian yksi tärkeimmistä työkaluista on hypnoosin ja suggestioiden käyttö." (SHY) Suggestoterapiassa asiakas tuottaa itselleen hypnoositilan terapeutin ohjauksen avulla. Kun asiakas on saavuttanut mukavan keskittyneen rentouden tilan, terapeutti antaa asiakkaan tavoitetta tukevia suggestioita ja ohjaa erilaisia mielikuvaharjoituksia. (SHY)
Suggestoterapiassa lähdetään liikkeelle aina siitä, mitä asiakas tuo mukanaan. Asiakas haluaa yleensä muutosta johonkin asiaan tai tilanteeseen ja suggestoterapeutti auttaa asiakasta näkemään sen, mihin hän haluaa päästä.
Suggestoterapian pääsääntö on, että toimitaan aina asiakkaan ehdoilla. Suggestoterapian ydintila on kuunteleminen. Terapeutille tärkeintä on läsnäolemisen ja kuulemisen taito. Ihminen tulee suggestoterapiaan kuulemaan itseään, "jotta näkyviin tulisi se, mikä on peittynyttä". (Risto Santavuori) Suggestoterapia on toisen ihmisen kuuntelemista ja tilan luomista ihmisen oman ymmärryksen avautumiselle. (Risto Santavuori) Tässä tilassa ihminen voi tulla näkyväksi omalle itselleen ja suggestoterapeutille omana itsenään.
"Suggestoterapia tarkoittaa ihmisen palvelemista tarjoamalla tälle mielikuva-aineistoa tukemaan näkyväksi asetettuja hyvinvoinnin tavoitteita. Suggestoterapian idea on palauttaa valinnan tila, tunne valinnan mahdollisuudesta." (Risto Santavuori)
Rentoutuminen
Rentoutuminen on luonnollinen taito, jonka ihminen on välillä unohtanut ja nyt taito on harjoiteltava, opittava uudelleen. Aikoinaan, kun ihminen oli lähellä luontoa, rentoutuminen oli yhtä luonnollista kuin esim. kissan rentous. (Jukka Kataja) Rentoutuminen on luonnollinen olotila. Kaikki osaavat rentoutua. Kyse on vain tämän hukatun taidon löytämisestä.
Syvän rentoutumistilan ja hypnoosin välistä rajaa on vaikea vetää. Syvässä rentoutumistilassa tehty mielikuvaharjoittelu voi nopeuttaa oppimista jopa puolella. "Rentoutumisella on suora vaikutus ihmisen rauhoittumiseen ja paranemiseen." (Jukka Kataja) Yleisiä rentoutumisen sivuvaikutuksia ovat esim. unen parantuminen, mielialan kohentuminen ja luovan energisyyden tunne. Unettomuuteen rentoutumisella on pitkäkestoiset ja nopeavaikutteiset merkityksensä. On yleistä, että käytännössä ja tutkimuksissa (esim. Helli Toivanen) on rentoutumisharjoitusten todettu ikään kuin sivutuotteena parantaneen unen laatua. Rentoutumisharjoitus ennen nukahtamista purkaa päivän mittaan kertyneitä stressitekijöitä ja luo fysiologisesti nukahtamiselle otollisen tilan.
Rentoutuminen on "fysiologinen tila, joka säätää kehon hermostollisen ja kemiallisen tasapainon ylläpitoa. Tässä tilassa mentaalisetkin toiminnot tasapainottuvat ja vahvistuvat." (Rita Ahvenniemi) Hypnoosirentoutus eroaa hypnoosista siinä, että hypnoosissa ei välttämättä pyritä lihasrentoutukseen ja kehon kemialliseen tasapainoon, vaan keskitytään suoraan tajunnan muuntuneeseen tilaan. (Rita Ahvenniemi)
Rentoutuminen auttaa parantamaan suorituskykyä tilanteissa, joissa vaaditaan maksimaalista onnistumista, valmentautumisessa, esiintymis- ja kilpailutilanteissa, tenteissä, kokeissa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, palautumisessa, mielikuvaharjoittelussa, ongelmanratkaisussa, tasapainottumisessa, tavoitteiden saavuttamisessa ja vahvistaa terveyttä purkamalla stressitekijöitä. Valppaus ja virkeys lisääntyvät. Rentoutuminen edistää terveyttä. Pidennämme kymmenen vuotta elämäämme rentoutumalla viisi minuuttia kaksi kertaa päivässä, solut latautuvat.
Rentoutuessa lihasjännitys vähenee, elintoiminnot tasapainottuvat, solujen sisäinen ja välinen aineenvaihdunta tasapainottuu, hermostollinen säätelyjärjestelmä on vähemmän kuormitettu ja autonomisen hermoston osien toiminta tasapainottuu.
Rentouttamalla lihaksia ja kehonosia saadaan muutoksia aikaan myös mielessä. Rentoutumisen tilassa mieli on avoin oivaltamiselle ja asioiden uudelleen määrittymiselle. Järjen avulla emme voi rauhoittaa itseämme, emme voi hallita tunteitamme. Lihasten kautta rentoutuminen menee hermostoon ja sisäelimiin, lihaksiin voimme vaikuttaa. Rentoutuminen on henkinen kokemus silloinkin, kun se on saatu aikaan fyysisen toiminnan tietä.
Syvän rentoutumistilan ja hypnoosin välistä rajaa on vaikea vetää. Syvässä rentoutumistilassa tehty mielikuvaharjoittelu voi nopeuttaa oppimista jopa puolella. "Rentoutumisella on suora vaikutus ihmisen rauhoittumiseen ja paranemiseen." (Jukka Kataja) Yleisiä rentoutumisen sivuvaikutuksia ovat esim. unen parantuminen, mielialan kohentuminen ja luovan energisyyden tunne. Unettomuuteen rentoutumisella on pitkäkestoiset ja nopeavaikutteiset merkityksensä. On yleistä, että käytännössä ja tutkimuksissa (esim. Helli Toivanen) on rentoutumisharjoitusten todettu ikään kuin sivutuotteena parantaneen unen laatua. Rentoutumisharjoitus ennen nukahtamista purkaa päivän mittaan kertyneitä stressitekijöitä ja luo fysiologisesti nukahtamiselle otollisen tilan.
Rentoutuminen on "fysiologinen tila, joka säätää kehon hermostollisen ja kemiallisen tasapainon ylläpitoa. Tässä tilassa mentaalisetkin toiminnot tasapainottuvat ja vahvistuvat." (Rita Ahvenniemi) Hypnoosirentoutus eroaa hypnoosista siinä, että hypnoosissa ei välttämättä pyritä lihasrentoutukseen ja kehon kemialliseen tasapainoon, vaan keskitytään suoraan tajunnan muuntuneeseen tilaan. (Rita Ahvenniemi)
Rentoutuminen auttaa parantamaan suorituskykyä tilanteissa, joissa vaaditaan maksimaalista onnistumista, valmentautumisessa, esiintymis- ja kilpailutilanteissa, tenteissä, kokeissa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, palautumisessa, mielikuvaharjoittelussa, ongelmanratkaisussa, tasapainottumisessa, tavoitteiden saavuttamisessa ja vahvistaa terveyttä purkamalla stressitekijöitä. Valppaus ja virkeys lisääntyvät. Rentoutuminen edistää terveyttä. Pidennämme kymmenen vuotta elämäämme rentoutumalla viisi minuuttia kaksi kertaa päivässä, solut latautuvat.
Rentoutuessa lihasjännitys vähenee, elintoiminnot tasapainottuvat, solujen sisäinen ja välinen aineenvaihdunta tasapainottuu, hermostollinen säätelyjärjestelmä on vähemmän kuormitettu ja autonomisen hermoston osien toiminta tasapainottuu.
Rentouttamalla lihaksia ja kehonosia saadaan muutoksia aikaan myös mielessä. Rentoutumisen tilassa mieli on avoin oivaltamiselle ja asioiden uudelleen määrittymiselle. Järjen avulla emme voi rauhoittaa itseämme, emme voi hallita tunteitamme. Lihasten kautta rentoutuminen menee hermostoon ja sisäelimiin, lihaksiin voimme vaikuttaa. Rentoutuminen on henkinen kokemus silloinkin, kun se on saatu aikaan fyysisen toiminnan tietä.
Suggestio
Suggestoterapiassa suggestioilla pyritään vahvistamaan asiakkaan tasapainoa, terveyttä, hyvinvointia, itsetuntemusta, itsetuntoa, itsenäisyyttä, oppimiskykyä, vuorovaikutustaitoja, tavoitteita ja kykyä löytää uusia mahdollisuuksia. (Rita Ahvenniemi) Vahvistavilla suggestioilla tuetaan asiakkaan itsetuntemusta, identiteettiä, luottamusta omiin mahdollisuuksiin. Suggestioiden herättämät mielikuvat ohjaavat kehon ja mielen toimintoja. (SHY)
"Suggestio on ohjauksellista viestintää, jonka sisältö suuntautuu tukemaan asetettuja tavoitteita." (SHY)
Suggestiivinen elementti on aina olemassa meidän puheissamme, joten sillä, miten puhumme asioista, on paljon merkitystä. " Suggestiota on se, mitä toinen toisellemme sanomme, sekä se miten hänen viesteihinsä reagoimme. Suggestio on jatkuvasti olemassa, äänettömyyskin on vahva suggestio." (Risto Santavuori)
"Suggestio on viesti, joka tavoittaa toisen ihmisen mielen ja vaikuttaa kohteen ajatteluun, tunteisiin ja käyttäytymiseen." (Jouni Luukkala) Koska suggestio ensisijaisesti on viestintää, siksi "viime kädessä suggestio on viesti, jonka merkitys syntyy vastaanottajan mielessä". (Rita Ahvenniemi)
Ihminen reagoi siihen merkitykseen, joka hänen mielessään syntyy. Suorissa suggestioissa tavoite asetetaan kielelliseen muotoon ja mitä tarkemmin sanat ovat kuulijan "omaa" kieltä sitä paremmin suggestio toimii. Epäsuorissa suggestioissa viestiä ei sanota suoraan, vaan lopullinen viesti syntyy kuulijan mielessä, on kuulijan oman mielen tuottamaa "omaa" kieltä. (Rita Ahvenniemi)
Suggestioiden toteutumiseen vaikuttaa se, millaisen merkityksen ne vastaanottajan mielessä saavat. Suggestioihin reagoiminen on hyvin yksilöllistä. Suggestion toteutuminen on kiinni aina asiakkaan mielestä eikä sitä ole voitu ratkaista, mikä saa suggestion toimimaan. (SHY)
"Suggestio on myös suggestoterapian ydin: yhdessä asiakkaan kanssa etsitään ja luodaan suggestioita, joiden vaikutuksesta asetetut tavoitteet toteutuvat. Suggestio on läpi koko elämän jatkuvaa mielikuvien virtaa."
(Risto Santavuori)
"Suggestio on ohjauksellista viestintää, jonka sisältö suuntautuu tukemaan asetettuja tavoitteita." (SHY)
Suggestiivinen elementti on aina olemassa meidän puheissamme, joten sillä, miten puhumme asioista, on paljon merkitystä. " Suggestiota on se, mitä toinen toisellemme sanomme, sekä se miten hänen viesteihinsä reagoimme. Suggestio on jatkuvasti olemassa, äänettömyyskin on vahva suggestio." (Risto Santavuori)
"Suggestio on viesti, joka tavoittaa toisen ihmisen mielen ja vaikuttaa kohteen ajatteluun, tunteisiin ja käyttäytymiseen." (Jouni Luukkala) Koska suggestio ensisijaisesti on viestintää, siksi "viime kädessä suggestio on viesti, jonka merkitys syntyy vastaanottajan mielessä". (Rita Ahvenniemi)
Ihminen reagoi siihen merkitykseen, joka hänen mielessään syntyy. Suorissa suggestioissa tavoite asetetaan kielelliseen muotoon ja mitä tarkemmin sanat ovat kuulijan "omaa" kieltä sitä paremmin suggestio toimii. Epäsuorissa suggestioissa viestiä ei sanota suoraan, vaan lopullinen viesti syntyy kuulijan mielessä, on kuulijan oman mielen tuottamaa "omaa" kieltä. (Rita Ahvenniemi)
Suggestioiden toteutumiseen vaikuttaa se, millaisen merkityksen ne vastaanottajan mielessä saavat. Suggestioihin reagoiminen on hyvin yksilöllistä. Suggestion toteutuminen on kiinni aina asiakkaan mielestä eikä sitä ole voitu ratkaista, mikä saa suggestion toimimaan. (SHY)
"Suggestio on myös suggestoterapian ydin: yhdessä asiakkaan kanssa etsitään ja luodaan suggestioita, joiden vaikutuksesta asetetut tavoitteet toteutuvat. Suggestio on läpi koko elämän jatkuvaa mielikuvien virtaa."
(Risto Santavuori)
Hypnoosi
Seuraavat hypnoosin kuvaukset ja määritelmät ovat Risto Santavuoren monikerroksisesta, hypnoosista laajaulotteisen kokonaiskuvan antavasta "Tajunnan taito" -kirjasta.
"Hypnoosi on tajunnan taitoa", jota voidaan eri tavoin soveltaa ihmisen tavoitteiden ja hyvinvoinnin palvelukseen. Hypnoosi on tajunnallinen tila, jolle ominaista on sisäinen työskentely ja jossa mielikuvittelu koetaan tavanomaista valvetilaa intensiivisempänä, kokemukset ja tuntemukset muodostuvat välittömästi ilman tietoista harkintaa, ikään kuin itsestään. "
Hypnoosissa rentous on mahdollista, mutta ei välttämätöntä." Hypnoosia esiintyy kaikkialla, koska se on ominaisuutemme, se on meidän taitoamme olla. "Hypnoosi on kaikissa ihmisissä olevaa kykyä asettua toisen ihmisen kanssa yhteiseen tilaan. Hypnoosi on havaitsemisen taitoa, kykyä nähdä, kuulla ja havaita sitä, mitä ohikulkiessa emme huomaa."
Hypnoosin ydin on lopulta yhteydessä ihmiseen. "Hypnoosi on kohtaamisen tila, joka on edellytyksenä suggestiiviselle vuorovaikutukselle. Kohtaamisen tilassa välittyvät sanattomat suggestiot ohittavat häiriintyneet järjestelmät ja tavoittavat ydintilaansa suojautuneen ihmisen. Ja kohtaamisen yhteyttä toiseen ihmiseen tarvitaan, koska se viime kädessä on ainoa tapa, jolla sijoittuminen yhteiseen todellisuusorientaatioon on mahdollista. Siinä muodossa hypnoosi on läsnä jokaisessa kosketuksessa."
"Hypnoosi on työskentelymalli, jossa ihminen avustajansa tukemana pääsee yhteyteen itsessään vaikuttavan tajunnallisen tietouden kanssa." Tämä auttaa häntä tunnistamaan itsessään merkityksellisen ja mahdollisen. Hypnoosissa mieli on yhtä aikaa äärimmäisen kiinnittynyt kohteeseen ja samalla täydellisen vapaa luomaan uusia yhteyksiä.
"Hypnoosi on jotain, mitä ihminen itse tekee. Ihminen tekee aina itse oman hypnoosinsa." Hypnoosi on oman sisäisen maailman kokemista. "Hypnoosissa olen olemassa omana itsenäni." Ja tästä syystä hypnoosi voi auttaa löytämään itsestä myös sen, mitä voisin olla. Sisäisessä keskittymisen tilassa saatan havaita elämäni uudessa valossa ja aavistaa pystyväni johonkin enempään kuin mitä siihen asti olin luullut.
"Hypnoosin vaikuttavat voimat ovat herkkyyttä ja hiljaisuuden kuulemista. Hypnoosissa voi kokea läsnä olevana kaiken itselle tarpeellisen."
"Hypnoosi helpottaa suggestioiden kokemista, mutta sillä ei voi pakottaa ketään siihen. Hypnoosin vaikutus ei voi perustua muuhun kuin kehon ja mielen omaan toimintaan." (Risto Santavuori, Tajunnan taito)
Hypnoosi on loppujen lopuksi arkipäiväinen tila. Hypnoosin kaltaisessa tilassa olemme joka päivä nukahtaessamme ja herätessämme, keskittyessämme intensiivisesti, eläytyessämme asioihin sekä uskoessamme ja luottaessamme ihmisiin. Hypnoosissa ihminen pyrkii tyhjentämään mielensä elämän hulinasta ja kohtaa rehellisesti oman itsensä. (Jouni Luukkala)
"Hypnoosi on tajunnan taitoa", jota voidaan eri tavoin soveltaa ihmisen tavoitteiden ja hyvinvoinnin palvelukseen. Hypnoosi on tajunnallinen tila, jolle ominaista on sisäinen työskentely ja jossa mielikuvittelu koetaan tavanomaista valvetilaa intensiivisempänä, kokemukset ja tuntemukset muodostuvat välittömästi ilman tietoista harkintaa, ikään kuin itsestään. "
Hypnoosissa rentous on mahdollista, mutta ei välttämätöntä." Hypnoosia esiintyy kaikkialla, koska se on ominaisuutemme, se on meidän taitoamme olla. "Hypnoosi on kaikissa ihmisissä olevaa kykyä asettua toisen ihmisen kanssa yhteiseen tilaan. Hypnoosi on havaitsemisen taitoa, kykyä nähdä, kuulla ja havaita sitä, mitä ohikulkiessa emme huomaa."
Hypnoosin ydin on lopulta yhteydessä ihmiseen. "Hypnoosi on kohtaamisen tila, joka on edellytyksenä suggestiiviselle vuorovaikutukselle. Kohtaamisen tilassa välittyvät sanattomat suggestiot ohittavat häiriintyneet järjestelmät ja tavoittavat ydintilaansa suojautuneen ihmisen. Ja kohtaamisen yhteyttä toiseen ihmiseen tarvitaan, koska se viime kädessä on ainoa tapa, jolla sijoittuminen yhteiseen todellisuusorientaatioon on mahdollista. Siinä muodossa hypnoosi on läsnä jokaisessa kosketuksessa."
"Hypnoosi on työskentelymalli, jossa ihminen avustajansa tukemana pääsee yhteyteen itsessään vaikuttavan tajunnallisen tietouden kanssa." Tämä auttaa häntä tunnistamaan itsessään merkityksellisen ja mahdollisen. Hypnoosissa mieli on yhtä aikaa äärimmäisen kiinnittynyt kohteeseen ja samalla täydellisen vapaa luomaan uusia yhteyksiä.
"Hypnoosi on jotain, mitä ihminen itse tekee. Ihminen tekee aina itse oman hypnoosinsa." Hypnoosi on oman sisäisen maailman kokemista. "Hypnoosissa olen olemassa omana itsenäni." Ja tästä syystä hypnoosi voi auttaa löytämään itsestä myös sen, mitä voisin olla. Sisäisessä keskittymisen tilassa saatan havaita elämäni uudessa valossa ja aavistaa pystyväni johonkin enempään kuin mitä siihen asti olin luullut.
"Hypnoosin vaikuttavat voimat ovat herkkyyttä ja hiljaisuuden kuulemista. Hypnoosissa voi kokea läsnä olevana kaiken itselle tarpeellisen."
"Hypnoosi helpottaa suggestioiden kokemista, mutta sillä ei voi pakottaa ketään siihen. Hypnoosin vaikutus ei voi perustua muuhun kuin kehon ja mielen omaan toimintaan." (Risto Santavuori, Tajunnan taito)
Hypnoosi on loppujen lopuksi arkipäiväinen tila. Hypnoosin kaltaisessa tilassa olemme joka päivä nukahtaessamme ja herätessämme, keskittyessämme intensiivisesti, eläytyessämme asioihin sekä uskoessamme ja luottaessamme ihmisiin. Hypnoosissa ihminen pyrkii tyhjentämään mielensä elämän hulinasta ja kohtaa rehellisesti oman itsensä. (Jouni Luukkala)
NLP
NLP (Neuro-Linguistic Programming) on lyhytterapioihin kuuluva suuntaus, joka sisältäää mielikuvilla työskentelyä, myönteistä ajattelua, psyykkisten voimavarojen hyödyntämistä, keinoja vuorovaikutustaitojen parantamiseen, ajan ja stressin hallintaan, tavoitteiden selkiyttämiseen, rajoittavien uskomusten muuttamiseen ja itsetunnon kehittämiseen.
"NLP on pitkälti hypnoosia ilman hypnoosia: erona on muun muassa, että asiaan eli ongelman työstämiseen mielikuvatasolla mennään suoraan ilman rentoutuksen välivaiheita." (Jouni Luukkala)
NLP:ssä pyritäään muuttamaan erilaisia olotiloja voimavaraisemmiksi esim. muuttamalla tunnetilaa mielikuvien avulla. Rakennamme ja ohjaamme kokemuksiamme, tunteitamme ja toimintaamme mielikuvien ja muiden mielteiden avulla, josta syystä ne ovat ratkaisevan tärkeitä. Kun asiakkaan tunnetila muuttuu, muuttuu myös se, miten hän puhuu asioistaan. Muutosprosesseja voidaan tehdä aistikokemusten eli visuaalisten, auditiivisten ja kinesteettisten mielteiden tasolla, kehon fysiologian tasolla ja kielen tasolla.
NLP:n taustaoletusten mukaan ajattelemalla löydämme helpommin ratkaisuja ja tavoitetta palvelevia suhtautumistapoja.
Maailma ja henkilön kuva maailmasta ovat eri asia.
Ihmisellä on jo kaikki tarvittavat voimavarat.
Kaiken käyttäytymisen takana on positiivinen tarkoitus.
Taitoa voidaan mallittaa.
Viestin merkitys on sen herättämissä reaktioissa riippumatta lähettäjän aikomuksesta.
Ei ole olemassa epäonnistumista, ainoastaan palaute
Käyttäjän tarkoitus määrää eettisyyden. (Rita Ahvenniemi)
"NLP on pitkälti hypnoosia ilman hypnoosia: erona on muun muassa, että asiaan eli ongelman työstämiseen mielikuvatasolla mennään suoraan ilman rentoutuksen välivaiheita." (Jouni Luukkala)
NLP:ssä pyritäään muuttamaan erilaisia olotiloja voimavaraisemmiksi esim. muuttamalla tunnetilaa mielikuvien avulla. Rakennamme ja ohjaamme kokemuksiamme, tunteitamme ja toimintaamme mielikuvien ja muiden mielteiden avulla, josta syystä ne ovat ratkaisevan tärkeitä. Kun asiakkaan tunnetila muuttuu, muuttuu myös se, miten hän puhuu asioistaan. Muutosprosesseja voidaan tehdä aistikokemusten eli visuaalisten, auditiivisten ja kinesteettisten mielteiden tasolla, kehon fysiologian tasolla ja kielen tasolla.
NLP:n taustaoletusten mukaan ajattelemalla löydämme helpommin ratkaisuja ja tavoitetta palvelevia suhtautumistapoja.
Maailma ja henkilön kuva maailmasta ovat eri asia.
Ihmisellä on jo kaikki tarvittavat voimavarat.
Kaiken käyttäytymisen takana on positiivinen tarkoitus.
Taitoa voidaan mallittaa.
Viestin merkitys on sen herättämissä reaktioissa riippumatta lähettäjän aikomuksesta.
Ei ole olemassa epäonnistumista, ainoastaan palaute
Käyttäjän tarkoitus määrää eettisyyden. (Rita Ahvenniemi)
Eheyttävä dialogi (Voice Dialogue) ja Tietoinen keho (Conscious Body)
Eheyttävä dialogi tarkoittaa elämän tasapainottamista ja eheyttämistä tunnistamalla itsessä tietoinen minä, josta käsin voimme säädellä persoonamme eri puolien energioita.
Eheyttävä dialogi on itsetuntemusmenetelmä, joka auttaa ihmistä näkemään
persoonansa eri puolia ja tietoisesti valitsemaan käyttöönsä näiden puoliensa
ominaisuuksia. Eheyttävän dialogin perimmäinen tavoite on tietoisen minän
kehittyminen. Tietoisesta minästä käsin ihminen pystyy olemaan kontaktissa
persoonansa eri puoliin, kuulemaan niitä ja tasapainottamaan niiden energioita.
Eheyttävässä dialogissa osapersoonalla tarkoitetaan persoonan osaa, jolla on
ihmisen elämässä tietty tehtävä. Enimmäkseen ihminen ei ole tietoinen
osapersooniensa erillisyydestä, koska osapersoona toimii tavallisesti yhteistyössä
muiden osapersoonien kanssa. Joissakin erityistilanteissa ihminen saattaa havaita
osapersooniensa läsnäoloa esim. suuressa päätöksentekotilanteessa, jossa hän
jonakin päivänä voi olla aivan vastakkaista mieltä tietystä asiasta.
Eheyttävä dialogi auttaa meitä tutustumaan itsemme erilaisiin puoliin ja
ymmärtämään näiden myönteiset tehtävät ja viestit. Ohjaus tapahtuu aina
asiakkaan ehdoilla, esim. mitään osapersoonaa ei oteta esille ilman asiakkaan lupaa.
Ohjauksessa lähdetään liikkeelle aina turvallisella tavalla valitsemalla haastateltavaksi se asiakkaan osapersoona, mikä on arkielämässä eniten esillä ja hallitsevin. Osapersoonaa haastatellaan ja kuunnellaan, rohkaistaan kertomaan itsestään ja tehtävistään henkilön elämässä. Ohjaajan tehtävä on tukea omalla
energiallaan asiakkaan osapersoonan läsnäoloa ja ilmaista osapersoonan hyödyllisiä puolia asiakkaalle eikä milloinkaan kritisoida.
Osapersoonien eli minuuksien kohdalla puhutaan ensisijaisista osapersoonista ja
torjutuista osapersoonista. Tyypillisiä länsimaisessa yhteiskunnassa esiintyviä
ensisijaisia minuuksia ovat esim. Järkiminä, Suojelija-kontrolloija, Patistaja,
Miellyttäjä, Sisäinen kriitikko, torjuttuja minuuksia voivat olla esim. Nykyhetkessä
olija, Egoisti, Laiskuri, Kehominä, Sisäiset lapset (leikkivä lapsi, taianomainen lapsi, haavoittuva lapsi), jotka pitävät sisällään luovuuden ja tunteet. Osapersoona on persoonallisuuden osa, jota luonnehtii keskittyminen yhteen asiaan ja osapersoona on aina tietoinen olemassaolostaan.
Amerikkalainen tri (Ph. D) Judith Hendin on kehittänyt Eheyttävän dialogin (Voice Dialogue) pohjalta erinomaisen tehokkaan psykologisen menetelmän Conscious Body eli Tietoinen keho.
Menetelmä on muutoksellinen matka omaan itseemme, se auttaa meitä löytämään enemmän itseämme kehon oireiden takaa. Judith Hendinin mukaan useimmat fyysiset oireet heijastavat piilossa olevia haavoittuvia osapersoonia. Tri Hendin on julkaissut USA:ssa kirjan aiheesta ja häneltä on julkaistu tutkimusraportteja menetelmän vaikuttavuudesta.
Judith Hendin kertoo oireen tai sairauden olevan ilmaus siitä, että joku meidän
torjutuista minuuksista on piilossa. Se lähettää ikäänkuin signaalia veden alta. Se ei pääse hengittämään, iloitsemaan elämässään. Signaalin langanpäästä löydettyä torjuttua minuutta rohkaistaan ilmaisemaan itseään, jonka seurauksena kehon oireet alkavat vähentyä tai hävitä. Usein 70-80% oireista häviää 1-2 tapaamisen aikana, mutta joskus vaatii useampia istuntoja, että kaikki tieto kehosta voi tulla ulos.
Tietoisen kehon prosessissa autamme ihmistä uimaan tajunnan meressä, kohtaamaan torjutun osapersoonan, sisäisen lapsen, tunteita, vanhoja muistoja tai traumoja. Pääasia on torjutun energian esiintuonti, ei syiden kaivelu. Kun annamme energian virrata kehon läpi, se muuttaa kehoa. Yleisin esiinnouseva osapersoona on
sisäinen lapsi, suojaton, herkkä haavoitettavissa oleva lapsi, joka elää meissä pysähtyneenä siihen aikahetkeen, jolloin se haavoittui.
Joskus ihmisellä on tiukka portinvartija ja silloin saatetaan pysytellä koko ajan portinvartijan kanssa eikä mennä syvemmälle ennen kuin ollaan valmiita pikkuhiljaa siirtymään. Aina Tietoisen kehon prosessin alkukeskustelussa Eheyttävää dialogia käyttämällä puhumme suoraan portinvartijan (joka ei halua muutosta) kanssa ja sen jälkeen eteneminen on paljon helpompaa.
“Sille, mitä teet ja miksi teet, on syynsä. Otat tärkeän askeleen elämäntaipaleellasi silloin, kun löydät tuon syyn. Itsetuntemus on itsekasvatuksen alku.”
- Norman Vincent Peale
“Aina silloin tällöin sinun kannattaa pitää tauko ja käydä tapaamassa itseäsi.”
- Audrey Giorgi
Eheyttävä dialogi on itsetuntemusmenetelmä, joka auttaa ihmistä näkemään
persoonansa eri puolia ja tietoisesti valitsemaan käyttöönsä näiden puoliensa
ominaisuuksia. Eheyttävän dialogin perimmäinen tavoite on tietoisen minän
kehittyminen. Tietoisesta minästä käsin ihminen pystyy olemaan kontaktissa
persoonansa eri puoliin, kuulemaan niitä ja tasapainottamaan niiden energioita.
Eheyttävässä dialogissa osapersoonalla tarkoitetaan persoonan osaa, jolla on
ihmisen elämässä tietty tehtävä. Enimmäkseen ihminen ei ole tietoinen
osapersooniensa erillisyydestä, koska osapersoona toimii tavallisesti yhteistyössä
muiden osapersoonien kanssa. Joissakin erityistilanteissa ihminen saattaa havaita
osapersooniensa läsnäoloa esim. suuressa päätöksentekotilanteessa, jossa hän
jonakin päivänä voi olla aivan vastakkaista mieltä tietystä asiasta.
Eheyttävä dialogi auttaa meitä tutustumaan itsemme erilaisiin puoliin ja
ymmärtämään näiden myönteiset tehtävät ja viestit. Ohjaus tapahtuu aina
asiakkaan ehdoilla, esim. mitään osapersoonaa ei oteta esille ilman asiakkaan lupaa.
Ohjauksessa lähdetään liikkeelle aina turvallisella tavalla valitsemalla haastateltavaksi se asiakkaan osapersoona, mikä on arkielämässä eniten esillä ja hallitsevin. Osapersoonaa haastatellaan ja kuunnellaan, rohkaistaan kertomaan itsestään ja tehtävistään henkilön elämässä. Ohjaajan tehtävä on tukea omalla
energiallaan asiakkaan osapersoonan läsnäoloa ja ilmaista osapersoonan hyödyllisiä puolia asiakkaalle eikä milloinkaan kritisoida.
Osapersoonien eli minuuksien kohdalla puhutaan ensisijaisista osapersoonista ja
torjutuista osapersoonista. Tyypillisiä länsimaisessa yhteiskunnassa esiintyviä
ensisijaisia minuuksia ovat esim. Järkiminä, Suojelija-kontrolloija, Patistaja,
Miellyttäjä, Sisäinen kriitikko, torjuttuja minuuksia voivat olla esim. Nykyhetkessä
olija, Egoisti, Laiskuri, Kehominä, Sisäiset lapset (leikkivä lapsi, taianomainen lapsi, haavoittuva lapsi), jotka pitävät sisällään luovuuden ja tunteet. Osapersoona on persoonallisuuden osa, jota luonnehtii keskittyminen yhteen asiaan ja osapersoona on aina tietoinen olemassaolostaan.
Amerikkalainen tri (Ph. D) Judith Hendin on kehittänyt Eheyttävän dialogin (Voice Dialogue) pohjalta erinomaisen tehokkaan psykologisen menetelmän Conscious Body eli Tietoinen keho.
Menetelmä on muutoksellinen matka omaan itseemme, se auttaa meitä löytämään enemmän itseämme kehon oireiden takaa. Judith Hendinin mukaan useimmat fyysiset oireet heijastavat piilossa olevia haavoittuvia osapersoonia. Tri Hendin on julkaissut USA:ssa kirjan aiheesta ja häneltä on julkaistu tutkimusraportteja menetelmän vaikuttavuudesta.
Judith Hendin kertoo oireen tai sairauden olevan ilmaus siitä, että joku meidän
torjutuista minuuksista on piilossa. Se lähettää ikäänkuin signaalia veden alta. Se ei pääse hengittämään, iloitsemaan elämässään. Signaalin langanpäästä löydettyä torjuttua minuutta rohkaistaan ilmaisemaan itseään, jonka seurauksena kehon oireet alkavat vähentyä tai hävitä. Usein 70-80% oireista häviää 1-2 tapaamisen aikana, mutta joskus vaatii useampia istuntoja, että kaikki tieto kehosta voi tulla ulos.
Tietoisen kehon prosessissa autamme ihmistä uimaan tajunnan meressä, kohtaamaan torjutun osapersoonan, sisäisen lapsen, tunteita, vanhoja muistoja tai traumoja. Pääasia on torjutun energian esiintuonti, ei syiden kaivelu. Kun annamme energian virrata kehon läpi, se muuttaa kehoa. Yleisin esiinnouseva osapersoona on
sisäinen lapsi, suojaton, herkkä haavoitettavissa oleva lapsi, joka elää meissä pysähtyneenä siihen aikahetkeen, jolloin se haavoittui.
Joskus ihmisellä on tiukka portinvartija ja silloin saatetaan pysytellä koko ajan portinvartijan kanssa eikä mennä syvemmälle ennen kuin ollaan valmiita pikkuhiljaa siirtymään. Aina Tietoisen kehon prosessin alkukeskustelussa Eheyttävää dialogia käyttämällä puhumme suoraan portinvartijan (joka ei halua muutosta) kanssa ja sen jälkeen eteneminen on paljon helpompaa.
“Sille, mitä teet ja miksi teet, on syynsä. Otat tärkeän askeleen elämäntaipaleellasi silloin, kun löydät tuon syyn. Itsetuntemus on itsekasvatuksen alku.”
- Norman Vincent Peale
“Aina silloin tällöin sinun kannattaa pitää tauko ja käydä tapaamassa itseäsi.”
- Audrey Giorgi